Irtisanomisaika on lain määrittelemä ajanjakso irtisanomisilmoituksen tiedoksisaannista työsuhteen päättymiseen. Tämän aikana työntekijä on edelleen työsuhteessa ja nauttii työsuhteen eduista, vaikka irtisanomispäätös on jo tehty. Irtisanomisaika suojaa työntekijää äkilliseltä tulojen menetykseltä ja antaa aikaa uuden työpaikan etsimiseen. Työntekijällä voi myös olla oikeus tukipalveluihin, kuten muutosturvaan ja työnhakuvapaisiin irtisanomisaikana, jos muutosturvan ehdot täyttyvät.
Mikä on irtisanomisaika?
Irtisanomisaika on työsopimuslain mukainen ajanjakso, joka alkaa vasta muutosneuvottelujen päätyttyä tehdystä irtisanomispäätöksestä ja päättyy työsuhteen viralliseen päättymispäivään. Se perustuu työsopimuslakiin, jonka tarkoituksena on suojata työntekijää antamalla hänelle aikaa sopeutua tilanteeseen ja etsiä uutta työtä.
Irtisanomisajan tarkoituksena on turvata työntekijän toimeentulo muutostilanteessa ja mahdollistaa hallittu siirtymä työelämässä. Tänä aikana työsuhde jatkuu normaalisti kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Muutosneuvotteluiden (entiseltä nimeltään yt-neuvottelut) jälkeen tapahtuvissa irtisanomisissa irtisanomisaika on erityisen tärkeä, sillä sen aikana työntekijällä on mahdollisuus hyödyntää muutosturvaa ja erilaisia tukipalveluja.
Miten irtisanomisajan pituus määräytyy?
Irtisanomisajan pituus määräytyy ensisijaisesti työsuhteen keston perusteella. Mitä pidempi työsuhde on ollut, sitä pidempi irtisanomisaika työntekijälle kuuluu. Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat ovat:
- 0-1 vuoden työsuhde: 14 päivää
- 1-4 vuoden työsuhde: 1 kuukausi
- 4-8 vuoden työsuhde: 2 kuukautta
- 8-12 vuoden työsuhde: 4 kuukautta
- Yli 12 vuoden työsuhde: 6 kuukautta
On kuitenkin huomattava, että monissa työehtosopimuksissa on näistä poikkeavia määräyksiä, jotka menevät lain määräysten edelle. Irtisanomisajat voivat olla myös erilaiset työntekijän itse irtisanoutuessa.
Määräaikaisissa työsuhteissa irtisanomisaikaa ei tyypillisesti ole, ellei sopimuksessa ole erikseen sovittu irtisanomisehdosta. Muutosneuvottelujen kesto ei suoraan vaikuta irtisanomisajan pituuteen, vaan irtisanomisaika alkaa vasta neuvottelujen päätyttyä tehdystä irtisanomisilmoituksesta.
Mitä oikeuksia työntekijällä on irtisanomisaikana?
Irtisanomisaikana työntekijällä on useita tärkeitä oikeuksia. Työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa irtisanomisajalta, vaikka työnantaja ei tarjoaisi työtä. Lisäksi työntekijä on oikeutettu työnhakuvapaisiin, joiden määrä riippuu irtisanomisajan pituudesta (5-20 työpäivää).
Työntekijällä on oikeus työnhakuvapaaseen irtisanomisaikana:
-
enintään 5 työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään 1 kuukausi
-
enintään 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on 1–4 kuukautta
-
enintään 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli 4 kuukautta
Yli 55-vuotiailla ja pitkään työsuhteessa olleilla työntekijöillä on oikeus yli 55-vuotiaan muutosturvaan, joka tarjoaa laajempia tukipalveluja. Irtisanotulla työntekijällä on myös oikeus osallistua työhönvalmennukseen ja muihin työllistymistä edistäviin palveluihin.
Muutosturvaan kuuluu usein oikeus työnhakuvalmennukseen, joka auttaa työnhaussa ja CV:n laatimisessa. Työntekijä voi myös aloittaa uravalmennuksen, jossa kartoitetaan osaamista ja suunnitellaan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.
Lisäksi työntekijällä on oikeus osallistua muutosturvan mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten TE-palveluiden järjestämiin muutosturvakoulutuksiin.
Miten irtisanomisajan palkka lasketaan?
Irtisanomisajan palkka lasketaan normaalin palkan mukaisesti sisältäen kaikki työsuhteen edut. Palkkaan kuuluvat peruspalkka, luontoisedut (kuten auto- ja puhelinetu) sekä säännölliset lisät, kuten ilta- ja viikonloppulisät, jos ne kuuluvat työntekijän normaaliin palkkarakenteeseen.
Jos työntekijä on ollut provisiopalkkauksella, lasketaan irtisanomisajan palkka tyypillisesti keskimääräisen ansion perusteella, joka määritetään esimerkiksi viimeisen 6-12 kuukauden keskiarvosta. Irtisanomisajan palkasta maksetaan normaalit verot ja muut lakisääteiset maksut.
Työntekijän lomaoikeus kertyy normaalisti myös irtisanomisajalta. Jos lomaa ei ehditä pitää irtisanomisaikana, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Tämä koskee sekä kertyneitä että irtisanomisaikana kertyviä lomapäiviä.
Voiko irtisanomisajasta sopia toisin?
Irtisanomisajasta voidaan tietyin rajoituksin sopia toisin. Työnantaja ja työntekijä voivat yhteisellä sopimuksella lyhentää irtisanomisaikaa tai sopia, että työntekijän ei tarvitse työskennellä irtisanomisaikana, mutta hän saa silti palkan tältä ajalta.
Usein muutosneuvottelujen jälkeen voidaan sopia myös ns. irtisanomispaketeista, joissa työntekijälle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi ylimääräinen korvaus. Tällainen sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja varmistaa sen vaikutukset esimerkiksi työttömyysturvaan.
On hyvä huomioida, että työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä, jotka rajoittavat mahdollisuutta sopia irtisanomisajasta lain säännöksistä poikkeavasti. Työntekijä ei voi myöskään luopua irtisanomisajasta ilman asianmukaista korvausta.
Mistä saat tukea muutosneuvotteluiden aikana?
Muutosneuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen on saatavilla monipuolisia tukipalveluita. Me Aamoksella tarjoamme muutosturvapalvelua, joka auttaa työntekijöitä uuden suunnan löytämisessä. Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi yksilölliset urasuunnittelut ja työnhakuun liittyvät valmennukset.
Julkisia palveluita tarjoavat TE-palvelut ja Työmarkkinatori, josta löytyy tietoa muutosturvasta ja avoimista työpaikoista. Kelalta saat tietoa työttömyysturvasta ja muista etuuksista.
Työntekijä voi saada tukea myös ammattiliitoltaan, joka tarjoaa usein oikeudellista neuvontaa ja urapalveluita. Lisäksi monilla paikkakunnilla on tarjolla työllisyyspalveluita, joiden kautta voi päästä esimerkiksi työhönvalmennukseen.
Muutosneuvotteluihin liittyvä irtisanomisaika on tärkeä jakso, jonka aikana kannattaa aktiivisesti hyödyntää saatavilla olevia tukipalveluita. Me Aamoksella autamme sinua löytämään juuri sinulle sopivat palvelut ja tuemme siirtymässäsi kohti uusia mahdollisuuksia työelämässä.
